Mistä tiedän fyysiset ominaisuuteni – kehoni rajat ja ulottuvuudet
Kävelen metsässä. Vastaani tulee kiveä vasten kaatunut puu. Kumarrun ja sujahdan rungon alta sujuvasti. Seuraavaksi tulee tiheämpi kohta ja osaan valita reitin siten, että mahdun puiden välistä. Tulen vaatekauppaan ja ilman, että tiedän vaatteiden kokoa, osaan arvioida suurin piirtein sopivan kokoiset vaatteet itselleni. Tämän jälkeen menen tanssimaan kontakti-improvisaatiota. Tunnen kehoni ulottuvuudet ja liikumme sulavasti ja harmonisesti parini kanssa. Hahmotan siis myös parini mittasuhteet suhteessa itseeni. Tanssin jälkeen katon itseäni pukuhuoneen peilistä ja hyväksyn itseni sellaisena kuin olen. Miten tämä kaikki on mahdollista?
Minä kehollisesti, kehoni suhteessa ympäristöön, kehoni avaruudellisessa tilassa
Pystyäksemme elämään sujuvaa elämää meidän tulee hahmottaa itsemme, itsemme suhteessa ympäristöön sekä itsemme avaruudellisessa maailmassa. Kokemus omasta kehosta on tietyllä tapaa perusta toiminnalle. Se, että tunnistamme kehomme ja sen rajat, mahdollistaa kehon käytön. Tilannetta voidaan havainnollistaa tapauksessa, missä kokemus kehosta puuttuu esimerkiksi aivoverenkiertohäiriön tai dissosiaatiohäiriön seurauksena. Aivoverenkiertohäiriön sairastaneella voi olla tila, jossa hänen aivot eivät kykene jäsentämään aisti-informaatiota halvaantuneelta puolelta, minkä myötä halvaantuneen puolen kehoa ei ikään kuin ole. Yritä siinä sitten liikuttaa kättä, kun ei edes tunne käden olemassa oloa. Tai toisaalta hyvin voimakkaan kokemuksen (tai kokemuksia) kokeneen, aivot ovat voineet nähdä parhaaksi sammuttaa kehollinen kokemus koko kehosta tai osista sitä, jolloin tämän alueen edustus voi olla muuttunut.
Elinympäristössä toimimisen kannalta on puolestaan olennaista hahmottaa, kuinka kehomme on suhteessa ympäristöön. Jotta pystymme väistämään metsässä liikkuessamme kaatuneen puun, on meidän hahmotettava itsemme ja rajamme sekä kehomme suhteessa puuhun. Samaan aikaan liikkuessamme hahmotamme itsemme myös avaruudellisesti metsässä. Tiedostamme maailman olevan kaikkialla ympärillämme ja itsemme suhteessa siihen.
Näiden eri ulottuvuuksien kehittymistä voi ymmärtää lapsen kehitystä tarkastelemalla. Lapsi aloittaa jo kohdussa tutustumisen itseensä ja ympäristöönsä. Liikkuessaan lapsen hermosto alkaa saada viestejä kehon liikkeistä ja kontaktista ympäristöön. Tämä jatkuu entisestään syntymän jälkeen, kun lasta hoidetaan, kannetaan ja leikitetään sekä kun lapsi alkaa itse tutkimaan ympäristöä liikkuen ja eri aistein. Lapsen tietoisuus omasta kehosta ja kehosta suhteessa ympäristöön kehittyy.
Kokemus kehosta
Laitettuamme silmät kiinni, voimme tuntea kehomme ääriviivat, kontaktipinnat ympäristöön, sisäelintoimintoja ja muita kehosta tulevia viestejä. Saatamme havaita myös tuntemuksia, joita emme ole koko päivänä aiemmin tiedostaneet. Saatamme huomata hartioiden jännittyneisyyden, hengityksen syvenemisen tai vaikka orastavan pääkivun. Joskus tuntemuksille voi olla hankala antaa mitään erityistä nimeä, ne vain tulevat viedessämme huomiomme kehomme tuntemuksiin. Joskus tuntemukset voivat muistuttaa meitä jostakin kokemuksesta, saatamme esimerkiksi muistaa fyysisen väkivallan kokemuksen viedessämme huomion väkivallan kohteena olevaan kehonosaan. Ollessamme ja vain kokiessamme kehomme tuntemuksia olemme kontaktissa todelliseen kehoomme. Siihen kehoon, mikä on ja elää tässä ja nyt, nykyhetkessä.
Silmät kiinni ollessamme ja kehollisia tuntemuksia kokiessamme saatamme havahtua olevamme uppoutuneena ajatuksiin. Ajatusten tullessa mielen keskiöön voi kehollinen kokemus jäädä osin tai kokonaan taka-alalle. Pystymme kuitenkin edelleen ajattelemaan kehomme ominaisuuksia - kokoa, painoa ym. Voimme siis sekä kokea suoran aistikokemuksen kautta kehomme, mutta voimme myös ajatella millainen kehomme on. Entä jos ajatuksemme ja uskomuksemme kehostamme ovatkin erilaiset kuin ”suoran aistitiedon kautta tuleva kokemuksemme kehostamme”? Entä jos mielen keskiössä on enemmän ajatukset kehostamme kuin kokemus kehostamme?
Joskus kokemuksemme kehostamme voi muuttua ajatuksissamme ”todellisesta minästä” poikkeavaksi. Saatamme ajatella ulkomuotomme olevan esimerkiksi isompi tai pienempi kuin mitä se todellisuudessa on. Jonkin kehon osan tai ominaisuuden rooli voi nousta ajatuksissamme hyvin korostuneeksi muiden ominaisuuksien seasta. Toisten ihmisten ja mainosten ”photoshopattujen” mallien kehoihin omaamme verratessamme saatamme kokea enenevästi erilaisuutta ja tyytymättömyyttä. Saatamme luoda ajatuksissamme meistä jonkinlaista kehonkuvaa, mikä on ristiriidassa todellisuuden kanssa, todellisen kokemuksen kautta syntyvästä kehonkuvasta. Vääristynyttä kehonkuvaa ajatuksillemme voi ruokkia useat tekijät niin elämän varhaisista kokemuksista aina vallitseviin kauneusihanteisiin. Vääristynyt kehonkuva on usein yksi tekijä esimerkiksi syömishäiriöissä.
Tutustu kehoosi – vahvista kehotietoisuuttasi
Ota hyvä asento. Mieluiten melko symmetrinen. Sulje silmäsi. Ole vain ja vie huomiosi kehoosi ja sieltä tuleviin aistimuksiin. Voit tutustua kehoosi viemällä huomiotasi kehon osasta toiseen ja vain kokemalla, miltä kehosi eri osat tuntuvat. Voit kiinnittää huomiota kehon rajoihin ja muotoihin sekä toisaalta niiden sisällä oleviin tuntemuksiin. Sinun ei tarvitse yrittää muodostaa mitään tuntemuksia, riittää kun vain koet.
Saatat huomata välillä ajattelevasi harjoitusta tai jotain muuta. Tällaisessa tilanteessa voit vain todeta huomion siirtyneen ajatuksiin ja palauttaa huomiosi lempeästi takaisin vain kokemiseen. Itse asiassa voit hyödyntää näitä tilanteita oppina tunnistaa ajattelun ja vain kokemisen eron.
Voit lisätä harjoitukseen esimerkiksi ihon kuivaharjauksen pyyhkeellä tai siihen soveltuvalla harjalla ja vain kokea, miltä harjaus eri kehon osissa tuntuu. Tässä voit tietoisesti vahvistaa kokemusta ikään kuin toteamalla itsellesi esimerkiksi ”tässä on jalkani”.
Miltä edellä mainittu harjoitus tuntuu tämän harjoituksen jälkeen?
Terveisin, Antero Amidalta
Hyvinvointi ja Kuntoutus Amidan fysioterapeutit ovat erikoistuneet psykofyysiseen fysioterapiaan, missä tärkeänä osana on kehotietoisuuden vahvistaminen. Psykofyysinen fysioterapia soveltuu osaksi esimerkiksi syömishäiriöiden kuntoutusta.
Lisätietoja psykofyysisestä fysioterapiasta sekä fysioterapeuteistamme löydät:
Mikäli kiinnoistuit mahdollisuuksistamme kohdallasi, voit olla meihin yhteydessä puhelimitse 040 776 0044 tai yhteydenottolomakkeemme kautta. Vastaamme ilomielin kysymyksiisi!