Toiminnallisten kokonaisuuksien maailma
Yksi näkökulma nähdä maailmaa, mistä minä erityisesti pidän, on hahmottaa maailmaa toiminnallisina kokonaisuuksina. Maailmasta voidaan erottaa tarkasteluun erilaisia toiminnallisia kokonaisuuksia, joista esimerkkinä aurinkokunta, maapallo, ihminen tai sisäelin. Jos otetaan tarkasteluun ihminen niin voimme ymmärtää, että ihmisen ollessa toiminnallinen kokonaisuus sisältää se useita toiminnallisia kokonaisuuksia, sisäelimiä, sisällään. Kokonaisuudet ovat siis kaikki samaa maailmankaikkeutta, mutta tarkastelukulmasta riippuen voidaan siitä erottaa eri kokonaisuuksia. Näitä voivat olla myös esimerkiksi vuodenkierto, kuunkierto tai vuorokauden kierto, mitkä ovat omat toiminnalliset kokonaisuutensa toistensa sisällä.
Yhteistä kaikille toiminnallisille kokonaisuuksille on se, että ne ovat jatkuvassa muutoksessa. Kaikilla on nousunsa, huippukohtansa, laskunsa ja alimmat kohtansa. Aivan kun aurinko nousee, saavuttaa korkeimman kohdan, laskee ja menee pimentoon. Maailman muutosten ymmärtämiseksi on kiinalaisessa lääketieteessä kehittynyt viiden vaiheen teoria (tai toiselta nimeltään viiden elementin teoria), minkä avulla voidaan ymmärtää mm. yksittäisten kokonaisuuksien toimintaa tai eri kokonaisuuksien suhteita toisiinsa.
Seuraavassa tarkastelen kevättä osana vuodenkiertoa sekä sitä kuinka se ilmenee meissä ihmisissä.
Kevät – Itämisen, versomisen ja kasvun aikaa
Kevään luonne on helppo ymmärtää katsoessaan ulos. Kevät on kuin uusi alku talven levon ja hiljaisuuden jälkeen. Päivät pitenevät ja kirkastuvat. Kasvit heräävät eloon ja tuntuu, että kaikkialla on nähtävissä itämistä, versoamista ja uutta kasvua. Kevät leviää kaikkialle. Eläimet ovat aktiivisia muuttomatkoillaan ja pesänrakennuspuuhissaan. Luonto puhdistuu, kun edellisvuoden pölyt, tomut ja kuihtuneet kasvit vaihtuvat kirkkaan vihreään väriin.
Meissä ihmisissä kevät tarkoittaa samoin lisääntyvää aktiivisuutta niin kehossa kuin mielessä. Mielemme kirkastuu talven jälkeen ja alamme nähdä asioita ”uudessa valossa”. Unen tarpeemme vähenee. Muutumme vähitellen aktiivisemmiksi ja toimeliaammiksi. Kehomme aktivoituu myös sisäelin tasolla. Ruokahalumme vähenee kevättä kohden ja keho alkaa puhdistamaan itseään niin fyysisesti kuin psyykkisesti.
Sisäelimistä keväälle luonteenomainen toiminta on maksalla ja sappirakolla. Samoin kuin kevät luonnossa leviää kaikkialle ja aktiivista sekä uudistavaa aikaa, liittyy maksan toimintaan läheisesti vapaasti ja sujuvasti toimiva keho ja mieli. Kaikki kehon ja mielen sujuvaa toimintaa rajoittavat tekijät rajoittavat myös maksan toimintaa. Erityisesti mielen ”vapaa virtaus” ja ruoansulatuksen sujuva toiminta ovat tärkeitä maksan hyvinvoinnille.
Miten sopeutan toimintaani?
Kevään luoteenomaisesti alamme lisäämään aktiivisuutta ja kääntymään ulospäin suuntautuneemmiksi niin kehollisesti kuin mielentasolla. Onkin hyvä lisätä aktiivisuutta heräämällä aikaisemmin yhdessä auringon kanssa. Alkaa liikkumaan enemmän ja reippaammin sekä nauttimaan raittiista ilmasta. Myös kehoa venyttelevää ja vetristävää liikuntaa on hyvä lisätä talven kylmyyden ja kankeuden jälkeen. Mielen kääntyessä enemmän ulospäin on hyvä antaa huomiota itsensä tiedostamiselle ja ilmaisulle. Antaa uuden alun ja heräämisen tulla myös mielentasolla.
Kaikki suositukset ovat yleisperiaatteita ja esimerkiksi ravitsemuksen suhteen on tärkeä huomioida oma yksilöllinen tilanne. Yleisperiaatteena alamme luonnostaan syömään vähemmän tai ja useissa kulttuureissa kevääseen liittyy myös paastoaminen. Jos siis keväällä koet ravinnon tarpeen vähenevän niin voi olla viisasta luottaa kehon viesteihin ja antaa tilaa kehon puhdistumiselle. Kehon puhdistumista tukevan aktiivisuuden lisääntyessä ja sään lämmetessä paasto keväällä voi entisestään kirkastaa kehoa ja mieltä.
Ravinto on kokonaisuudessaan vuoden kevyintä ja ateriakoot pienimpiä. Ruoan valmistus muuttuu yksinkertaiseksi ja raa’an ruoan osuus lisääntyy. Ruoan kypsentäminen on hyvä tehdä korkeilla lämpötiloilla hetken aikaa, jolloin ruoka jää sisältä raa’aksi. Ravinto, jota suositaan, on kevään kasvavaa, nousevaa ja laajenevaa ominaisuutta tukevaa. On siis hyvä suosia raakaa, idätettyä ja tuoretta ruokaa, kuten palkokasveja ja siemeniä idätettyä, viljojen oraita sekä kasvien versoja. Raa’an ruoan osuuteen vaikuttaa ilman mm. lämpötila, ruoansulatuksen kunto sekä fyysinen aktiivisuus.
Kevään luonteenomaisuutta tukevia makuja ovat kirpeä ja makea. Lievästi kirpeät ruoat keväällä aktivoivat kehon toimintoja, on ulospäin suuntautuvaa, levittävää sekä puhdistavaa. Perusmakeat ruoat tukevat myös aktiivisempaa ja ulospäin suuntautuvaa toimintaa sekä on harmonisoiva ja ravitseva maku. Hapan maku liittyy läheisesti maksan toimintaan ja siten esimerkiksi ajoittaiset omenaviinietikka tai sitruuna tömpsyt voivat tukea kehon ja mielen sujuvaa toimintaa.
Tiivistettynä esimerkki ruoka-aineita keväälle: Tuoreita vihreitä ruokia, mung-pavut keitettynä tai idätettynä, vehnän- ja ohranoraat, tuoreita kasvien versoja, villivihanneksia kuten voikukka, nokkonen, siankärsämö, porkkanat ja juurikkaat sekä basilika, fenkoli, meirami, rosmariini, kumina ja omenaviinietikka.
Näillä mietteillä toivotan sinulle vapaasti virtaavaa ja tasapainoista kevättä!
Terveisin Antero Amidalta
Hyvinvointi ja Kuntoutus Amida
Ihmiseltä ihmiselle, eväitä elämälle!
Ps. Kevääseen sopeutumista ja sen muutoksia voidaan tukea myös akupunktiolla Amidalla, jolloin myös muita vuodenaikoihin sopeutumiseen liittyviä kysymyksiä voidaan tarkastella yksilöllisesti.