Entä jos... ahdistuksen takana onkin pakko-oireinen häiriö eli OCD?

Joka päivä ahdistaa, sitkeästi, toistuvasti ja voimakkaasti. Aina uudelleen mielessä pyörii pelottavia ajatuksia ja tuntemuksia, yllykkeitä tehdä jotain, jota ei oikeasti edes halua. Mikä minua vaivaa, olenko tulossa hulluksi? En kestä enää tätä. En uskalla lähteä minnekään, tai ainakin minun on tarkastettava monta kertaa asioita ennen kotioven kiinni painamista ja vielä varmistaa, menikö se varmasti lukkoon, ja vielä kerran varmistaa...

Mitä jos sairastun liasta, kemikaaleista tai bakteereista johonkin vakavaan sairauteen ja tartutan myös muita? Mitä jos aiheutan onnettomuuden jollekin toiselle tai itselleni? Tarkistan ja varmistan, varmuuden vuoksi, toistuvasti. Tuntuuko oloni, asiat, ajatukset ja järjestys varmasti juuri oikealle? Entä jos en rakastakaan kumppaniani aidosti ja riittävästi? Entä jos vaan esitän välittäväni? Mitä jos tämä kaikki onkin vain unta ja näin jatkuu toistuva varmisteleva ja ahdistava selvitys. Mikä onkaan elämän tarkoitus?

Oman tai läheisen ihmisen kehon yksityiskohta saa valtavan huomion, tarkastelen sitä toistuvasti peilistä, tunnustelen, kauhistelen, pelkään ja häpeän, käyn lääkärin vastaanotolla, monta kertaa. Olenko varma että sammutin lieden, entä jos aiheutankin tulipalon huolimattomuudellani? Entä jos joku kuolee tai vammautuu minun ajatusten, maalaisjärjellä ymmärtäen asiaan liittymättömien tekemisten tai tekemättä jättämisen takia? Entä jos pyörryn tai saan paniikkikohtauksen, jos sydän pysähtyykin tai en enää osaa hengittää ja jään yksin ilman apua? En uskalla lähteä kotoa, ainakaan yksin, minnekään. Entä jos tämä ei lopu koskaan?

Entä jos teinkin kauheaa syntiä? Alan tarkkailemaan tekojani, ajatuksiani ja tuntemuksiani jatkuvasti. Rukoilinko varmasti juuri oikein, virheettömästi ja riittävän monta kertaa? Toistan tekemiseni vielä kerran, ja vielä kerran… Olenko salaa paha tai sairas? Miten voin olla varma? Entä jos en olekaan? Välttelen tilanteita ja käyn sisäistä keskustelua, loputtomasti. Olen ahdistunut ja uupunut. En oikein uskalla kertoa näistä ahdistavista kokemuksista muille, edes ammattilaisille.

Kuulostaako tutulta oman tai läheisesi kohdalla?

Pakko-oireinen häiriö eli OCD

Entä jos voimakkaan häpeän ja ahdistuksen takana onkin neuropsykiatrinen sairaus nimeltään pakko-oireinen häiriö, eli OCD? Pakko-oireisessa häiriössä sairastunut pyrkii hallitsemaan häiriön aiheuttamaa ahdistusta ja pelkoajatusten toteutumista muun muassa numeroiden laskemisen, toistamisen, peseytymisen, täydellisyyden tavoittelun, “täydellisesti tekemisen”, kotiin jäämisen, vahvan ratkaisuun pyrkivän ajattelun tai varmistelun avulla. Mutta ratkaisua ei löydy, eikä ahdistus helpotu kuin vain hetkeksi. Noustakseen taas kohta uudelleen, sietämättömäksi.

OCD on aivojen toimintaan vaikuttava neuropsykiatrinen häiriö. OCD:n alkuperäinen “tavoite” on ikään kuin suojella sairastunutta, aiheuttaen ylimitoitettua pelkoa kokijalle tärkeimpien asioiden mahdollisesta vahingoittumisesta ja näin OCD onnistuu tuottamaan aivoille virheellisen hallinnan tunteen, joka ei kuitenkaan helpota ahdistusta. Ikään kuin sairastunut voisi ajatustensa tai varmistelevan toiminnan avulla estää esimerkiksi jonkun vahingoittumisen, jopa kuoleman, tai varmistaa muutoin elämän hallinta.

Tärkeää ja lohdullista on, että OCD:n tuottamasta voimakkaasta, toimintakykyä haastavasta ahdistuksesta on mahdollista toipua!

Pakko-oireista häiriötä voidaan hoitaa lääkkeiden lisäksi/tai pelkästään eri terapiamuodoilla, kuten altistus- ja reagoinninehkäisyterapialla (ERP), hyväksymis- ja omistautumisterapialla (HOT) ja virheellistä päättelyä oikaisevalla kognitiivisisella terapialla (I-CBT), jossa opitaan miten ajatukset, tunteet ja käyttäytyminen ovat yhteydessä toisiinsa. Lisäksi terapiassa käytetään tärkeänä menetelmänä kehomielen yhteyttä vahvistavaa harjoittelua, patoutuneitakin tunteita vapauttavaa tunnetyöskentelyä, sekä tavoitellun tunteen pakonomaisesta tavoittelusta hellittämisen harjoittelua Bebrock-metodin avulla.

Terapian avulla tuetulla ja ohjatulla itsehoidolla, sekä läheisten oikeanlaisella tuella on suurin merkitys, onhan elämän sisältö pääasiassa kuitenkin terapiakäyntien ulkopuolella. Sairastuneen käyttäytymistä pyritään muokkaamaan tukemalla hyvinvointia edistäviä toimintatapoja.

Mutta mitä tämä käytännön tasolla tarkoittaa?

Otetaan esimerkiksi altistus- ja reagoinninehkäisyterapia, eli ERP. ERP:n tarkoitus on altistaa pienin askelin asioille, jotka eivät aiheuta oikeaa merkittävää vaaraa, mutta jotka OCD-mieli tulkitsee vaarallisiksi. Harjoituksia voidaan tehdä myös mielikuvien avulla. Tavoitteena on siis altistua pakkoajatuksille ja niiden aiheuttamille tunteille luopumalla turvakäyttäytymisestä eli pakkotoiminnoista. Tämä nostaa ahdistuneisuutta ensin korkeammalle, kunnes se alkaa lieventyä. Erityisen tärkeää on huomata mielen sisäiset pakkotoiminnot, jotka ylläpitävät sairautta kuten fyysisetkin pakkotoiminnot. Toipumisen edetessä ihminen alkaa toimia arvojensa ja reaalielämän tarpeiden mukaisesti, eikä enää pakko-oireisten impulssien mukaisesti.

Myös läheisten tuki ja läheisten jaksamisen tukeminen on tärkeää kuntoutumisen kannalta

Läheisten oikeanlainen tuki on erityisen tärkeää toipumisen kannalta. Ensisijaista on pitää huolta myös omasta jaksamisestaan, sillä OCD:n sairastuneen rinnalla elämä on usein kuormittavaa, hänen vaatiessa monesti läheisiäkin osallistumaan pakkotoimintoihinsa ja mukautumalla. Jos olet OCD:n sairastuneen läheinen, aseta läheisenä rajoja ja pidä kiinni terveistä rutiineista, äläkä suostu osallistumaan pakko-oireisiin tai vastaamaan vakuuttelemalla hänen toistuviin ahdistaviin kysymyksiin, kuten: "ajoinkohan jonkun päälle? koskinko likaan/bakteereihin? suoritinhan tietyn toimen varmasti oikein?"

Hetkellinen pakkotoiminnan tekemisestä saatu ahdistuksen lieventyminen eli helpotus on lyhytaikainen, sillä pakkoajatus palaa pian takaisin täydellä voimalla. Hetkellisen helpotuksen kautta sairastunut tulee kuitenkin riippuvaiseksi vakuutteluista. On siis hyvin tärkeää, ettei sairastuneen pakkotoimiin lähdetä mukaan tai anneta vakuuttelua, koska tämä vain vahvistaa OCD-oireita. Sen sijaan on hyvin tärkeää ilmaista empatiaa ja olla tukena vaikeissa tunteissa ja eteenpäin pääsemisessä sairastuneen tervettä minää vahvistavien aitojen arvojen mukaisesti.

Läheinen voi sanoa sairastuneelle esimerkiksi:

"Huomaan, että tämä on sinulle todella vaikeaa ja toivoisit, että vastaisin kysymykseesi, mutta en kuitenkaan aio vastata, koska se ruokkisi vain OCD:ta."

tai "Olen tässä ja tuen sinua. Ymmärrän, että tämä on vaikeaa, mutta tiedän, että pystyt tekemään vaikeita asioita.”

Tärkeä ymmärtää pakko-oireisesta häiriöstä

On tärkeä ymmärtää, että pakko-oireinen häiriö voi puhjeta kenelle tahansa ja noin 2–3% aikuisväestöstä kärsii siitä. Kyseessä on siis varsin yleinen, mutta usein muun muassa sairastuneen kokeman häpeän ja yleisen tietämättömyyden vuoksi vaiettu, hyvin suurta kärsimystä aiheuttava ja jopa invalidisoiva sairaus. OCD:sta kärsivää auttaa se, että hänen oireensa otetaan todesta ja pysytään rinnalla rauhallisena, lähtemättä silti mukaan häiriintyneeseen toimintaan.

Toivon ylläpitäminen on merkittävä tuki sekä sairastuneelle, että läheiselle. Autathan sairastuneen avun piiriin, sillä kuten sanottu, pakko-oireisesta häiriöstä on kuntoutuksen avulla hyvät mahdollisuudet toipua!

Lämpimin terveisin,

Maria Amidalta

Pakko-oireisen häiriön kuntoutusta Amidalla

Maria Honkonen toimii psykofyysisenä fysioterapeuttina Hyvinvointi ja Kuntoutus Amidalla ja on syventynyt juuri pakko-oireisen häiriön kuntoutukseen, käyttäen tässä kirjoituksessa mainittuja kuntoutusmuotoja psykofyysisellä viitekehyksellä tehostettuna. Hän on myös koulutettu OCD-toipumisvalmentaja. Marialla on valtava tietovaranto OCD-asiakkaiden kohtaamiseen ja ennen kaikkea suuri palo auttaa OCD:n kanssa painivia toipumaan kohti omalta ja hyvältä tuntuvaa arkea ja elämää.

Lue lisää Marian osaamisesta: HENKILÖKUNTA

Tutustu psykofyysiseen fysioterapiaan: PSYKOFYYSINEN FYSIOTERAPIA

Voit myös ottaa suoraan yhteyttä puhelimitse, sähköpostilla tai yhteydenottolomakkeella! Yhteystiedot ja lomakkeen löydät täältä: YHTEYS

Hyvinvointi ja Kuntoutus Amida - hyvinvointisi hyväksi!

Lämpimästi tervetuloa psykofyysiseen fysioterapiaan!